Menin Kirjamessuille. Ostin kokoaikalipun. Ensiksi kävin Hesburgerissa Messukeskuksen yläkerrassa kahvilla. Meni yli viiden euron pullan kanssa. Sanoin, että onpa kallista. Tyttö sanoi, että meillä on nää hinnat. Kävelin Kirjakahvilaan ja istuin penkille. Jope Ruonansuu tuli vetämään siihen shownsa. Riku Siivonen haastatteli Jopea Parhaat Jopet kirjaa varten puhelimessa. He olivat tavanneet kerran ja sen jälkeen he eivät tavanneet toisiaan. Systeemi toimi hienolla ja hauskalla tavalla, koska toki haastattelija tiesi kysyessään Irvi Kaikkoselta tai ylilääkäriltä, että kysymyksessä oli sivupersoona. Toimittaja haastatteli ihmisiä, joilla oli mitä kummallisimpia mielipiteitä. Haastattelun jälkeen Riku teki haastateltavista henkilökuvia, kuten toimittajat tekevät. Jope ei halunnut kysymyksiä etukäteen, vaan hän halusi improvisoida. Riku ei uskonut, että improvisoimalla syntyisi hyvää ja huolella tehtyä kirjaa, mutta se onnistui ja se löi toimittajan kyllä ällikällä.
Jope: "Täytyy sanoa, että laiskuudesta on monesti hyötyä. Jos sä olisit lähettäny niitä kysymyksiä ja mä olisin joutunu meneen työhuoneeseen, avaamaan läppärin ja kirjoittamaan, se olisi ollu kauhee duuni. Laiskuus on aliarvostettu, aivan liian vähän käytetty voimakeino. Ajalteltiin järjestää laiskuusmessut. Laittaa tänne sohvia, juustonakseja, limukkaa ja viinaa. Ei sitä varmaan viikkoa pidempään jaksaisi."
Autokauppias Seppo Kalevi on yksi hahmoista. Jope on ostanut 56 autoa, eikä ikinä ostovaiheessa kauppias ole löytänyt autosta mitään sen kummempaa vikaa.
